Köyhät kyykkyyn, rutiköyhät kyljelleen?

Jos jatketaan vielä tällä köyhäilyn jalolla teemalla. Köyhänä yrittäjänä on ihan hyvä aloittaa. Kyykystä ne mäkihyppääjätkin ponnistavat pitkälle. Ja jos mäkihyppääjä jostain kumman syystä joutuu makaamaan kyljellään, niin sekin on oiva asento hengittämisen sujuvuuden kannalta. Sieltäkin vielä noustaan!

Kiitokset Janille kommenteista (alla) liittyen viimekertaiseen blogiini. Ne osuivat naulan kantaan. Janin oma blogi, Powermarkkinointi, on jokaisen yrittäjän syytä nuuskia tyvestä latvaan.

Janin tipsit:

1. Ota tilitoimisto. Se maksaa, mutta on varmasti rahan arvoinen. Sinne voi aina soittaa ongelmatapauksissa ja sieltä saa neuvon. Joten jos kirjanpito ei kuulu bisnekseesi, niin jätä se ammattilaisille.

2. Älä ota työntekijöitä. Tai lähinnä karta tarpeettomia työntekijöitä. Mieti voisiko saman homman hoitaa esim. alihankinta-suhteella. Tämä siksi, koska vaikka töitä ei olekaan, niin palkan maksat aina. Alihankkijalle maksat vain tehdystä työstä.

3. Älä puuhastele epäolennaisen kanssa vaan yritä keskittyä olennaiseen. Muista että yrityksesi ensimmäinen tehtävä on markkinoida ja sitten myydä. Vasta sen jälkeen pääsette tuotteenne pariin.

Tarkennan vielä, että kenenkään ei pidä luulla näiden nuukuusvinkkien olevan mikään itseisarvo yrittämisessä. Mutta kyllä näissä piilee osa menestyksen takuusta.

Nälkä – hyvä kirittäjä?

Mitäpä luulette mikä pani suomalaiset nuoret miehet juoksemaan kovaa 1900-luvun alussa? Niin kovaa, että vieläkin sanotaan tuon mielettömän kirimisen olleen lähtölaukaus kansakunnan johdattamiseen kansainväliseen tietoisuuteen. Ja miksi noiden hurjien juoksemat ajat olisivat vielä tänäkin päivänä huippulukemia SM-kisoissa? Miksi suomi-poika ei jaksa enää ravata tartaanilla? Entä oletteko koskaan kuulleet afrikkalaisesta rikkaan perheen juoksijapojasta tai -tytöstä?

En halua kenenkään tätä lukevan nyt aloittavan radikaalia navan ja selkärangan lähentämiskuuria. Nälkää on montaa eri sorttia ja käyttäisinkin siitä tässä yhteydessä sanaa motivaatio. Jos saa miljoona euroa kouraan lähtöviivalla, niin miksi enää edes juosta kovaa? Ja aika monella ihmisellä motivaatio jonkin työn tekemiseen löytyy taloudellisista seikoista. Jos se on tyydytetty jo heti alussa, niin monta kiveä jää kääntämättä ja asiaa tutkimatta, jotka saattaisivat olla paljon parempia ratkaisuja, kuin “isolla rahalla” ostaminen. Tästä on monia hyviä esimerkkejä suomalaisessa yrityskentässä. Palaan tähän.

Köyhän on oltava kekseliäs ja myöhemmin, kun yritys on ehkä suurempi, juonikkuus palkitaan. Alussa kaikki päätökset, joita yrittäjä tekee, saattavat vaikuttaa suurilta ja ratkaisevilta. Ne ovat kuitenkin suuremmassa yhtälössä vaikutuksiltaan vähäisiä ja jos jokin menee pieleen tai tehty valinta on ollut väärä, niin kukaan ei huomaa. Pienenä ja tuntemattomana voi vähän kolistella laitoja, ottaa riskiä ja kokeilla rajoja. Vaikka tyhmyydestä yleensä sakotetaankin, niin parempi nyt, kun siitä saa tietää yksi asiakas, kuin myöhemmin, jolloin se on lööppikamaa.

Fruugo ja afrikkalaiset futaajat – Pää pilvistä kyljelleen

Esimerkkejähän löytyy paljon lähimenneisyydestä. Minun kirjoissa jokainen uusi firma, joka palkkaa ensimmäisinä olemassaolon päivinä yli 100 työntekijää, on tiellä turmioon. On hankala löytää perusteita edes 10 ihmisen yhtäaikaiselle rekrytoinnille yrityksen alkuvaiheessa. No, raskas teollisuus erikseen.

Mikäli lähdetään miljoonien riskirahalla liikenteeseen, niin vaarana on, että todellisuuden taju hämärtyy. Harva ihminen on tottunut käsittelemään sellaisia summia, jossa on enemmän kuin neljä nollaa peräkkäin.

Täällä jalkapallomaailmassa ilmiö on myös tuttu; äkillinen rikastuminen laittaa pään pyörälle. Kun kehitysmaasta tulleelle pelaajalle saadaan hyvin menneiden näyttöjen ja peliesitysten jälkeen aikaiseksi sopimus johonkin seuraan, on tälle maksettava korvaus viikossa yleensä yhtä suuri kuin mitä hänen koko kylänsä kaukana kotimaassa saa vuodessa yhteensä. Monella pää menee pyörälle ja urakehitys vaihtuu automerkin kehitykseen. Vihreän veran ruhtinaista tulee baaritiskien kuninkaita. Pelikaverit vaihtuvat petikavereihin ja eletään kuin viimeistä päivää. Ja viimeinen päivä tuleekin, kun pelisuoritukset eivät enää vastaa sopimuksen arvoa. Ei tulekaan jatkosopimusta, tulee monoa.

Eräskin tarina kertoo nigerialaisesta pelaajasta, joka tienasi vaatimattomat 50 000 puntaa viikossa. Palkka sumuisilla saarilla maksetaan yleensä joka viikon ensimmäinen päivä. Tavallisesti tämä kyseinen pelaaja oli jo perjantaina kysymässä förskottia.

Eräälle ystävälleni, joka on ex-ammattilaispelaaja, oli tuttua ihmetellä nuorten afrikkalaisten pelikavereidensa ajatuksen juoksua, kun nämä pyysivät “pikkuvippinä” kolmeatuhatta euroa käydäkseen kaupassa ostamassa ruokaa. Ja vain viisi päivää aikaisemmin heille oli maksettu palkkana kaksikymmentä tuhatta euroa.

Tuo sama rahasokeus voi olla vaarana myös yrityselämässä, jos mopo karkaa käsistä. Tai jos hyppää suoraan liikkuvaan Ferrariin.

Jorma Ollilan ja Risto Siilasvuon 30 miljoonalla tukema Fruugo kävi viime vuoden lopulla kyljellään poltettuaan ensin kaiken rahansa mm. 125 henkisen organisaation pyörittämiseen. Viime syksynä oli rahat loppu ja liikevaihto kuukaudessa oli suurin piirtein sama kuin Jorma Ollilan viiden ja puolen tunnin palkka. 30 miljoonalla oli saatu pystyyn verkkokauppa. Ihan hieno sellainen.

Jos etenee alussa pienin ja harkituin askelin on helpompi viheltää peli poikki, palata takaisin ja ottaa uusi suunta, kuin jos on polttanut 30 miljoonaa johonkin mikä ei ole ollut lähellekään sen arvoista. Huomaamattoman toimijan virheitä ei noteeraa kukaan eikä pieni takapakki käy ylpeyden päälle. Fruugon ja vastaavien yritysten kohdalla lööpit ovat jauhaneet jo vuosia ja mahdollisen mahalaskun jälkeen aidat naurismaalla nauravat röhöä. Se on maan tapa valitettavasti. Ja rahamiesten ego ei sitä hevillä kestä vaikka kukkaro kestäisikin.

On aivan luonnollista, että jos on sijoittanut johonkin aikaa, rahaa ja vaivaa, sen haluaa viedä loppuun – maksoi mitä maksoi. Niinpä nytkin Fruugon omistajat pumppasivat muutamia miljoonia lisää rahaa yritykseen, kun se makasi rutiköyhänä kylkiasennossa. Joskus tulee kuitenkin hetki, jolloin olisi syytä viheltää peli poikki. Fruugon kohdalla “menestys on aivan nurkan takana” –mentaliteetti saattaa maksaa omistajilleen vielä muutaman lisämiljoonan ennen kuin Jorma sulkee lompsansa ja Risto rahasiilonsa.

Toinen, toivottava, mahdollisuus on, että firman vetäjät ovat viimein tajunneet rahan arvon ja kyykystä lähtevät kurottelemaan kohti tähtiä hieman virheistä viisastuneina.

TopSpot – Tyvestä kohti latvaa

Minäkin olen monesti miettinyt, että olisihan se kiva, että voisi kerrankin kulkea hieman suurempia polkuja pitkin alusta asti. TopSpotin suhteen kiersin puolen kymmentä rahaisaa tahoa, mutta en onnistunut ketään vakuuttamaan suunnitelmieni suuruudesta. Tai ehkä en itse ollut tarpeeksi vakuuttava pitkine hiuksineni ja kravatittoman olemuksen ja vaatetuksen takia. Mitä luultavimmin en vain tuntenut tarpeeksi oikeita ihmisiä tältä alalta.

Toisaalta olen tällainen takametsien tallaaja luonteeltani ja pidänkin siitä, että lähden rakentamaan jotain tyvestä huipulle asti sellaisella alalla, jota kukaan ei vielä ole ennen korkannut. Jalkapallo menestyksekkäänä, eettisenä ja yhteiskunnallisena liiketoimintana saattaa kuulostaa yhtä todennäköiseltä kuin Suomen maajoukkueen pääsy arvokisoihin. Mutta ainakin minä uskon siihen täysillä - Jonain päivänä Suomi pelaa kisoissa!

Tyvestä kohti latvaa –malli on toiminut minun kohdallani hyvin. Olen oppinut paljon asioita. Ei se ole toki ainoa yrittämisen malli, mutta sanoisin, että tässä saa kokonaisvaltaisemman käsityksen yrittämisen haasteista. Pienin askelin etenevä kokee myös enemmän onnistumisen elämyksiä, kuin suuria suupaloja haukkaava.

Loppukanootti

Kiitoksia taas tästä kerrasta! Ensi kerralla tahdon jatkaa tämän aiheen vierestä ja päästä jakamaan hyväksi koettuja palveluita ja metodeja yrityksen alkuvaiheeseen ehkäpä hieman konkreettisemmin kuin mitä tähän asti. Pitääkin tutkailla, josko tähän saisi jotenkin pysyvästi näkyville sellaista linkkilistaa kyseisistä palveluista, joita minä ja te lukijat olette yrityselämän seikkailuissa löytäneet. Linkkejä saa lähettää minulle esim. kommenttiosastoon. Poimin ne sieltä sitten talteen kaikkien nähtäville.

Mikko