Muistan vuosia sitten, kun Conan O'Brien oli myöhäisiltojen suosikki Suomessakin. Tunne taisi olla molemminpuolinen, sillä tuo punapäinen talk-show -isäntä otti usein suomalaisia ilmiöitä ja asioita esille ja huumorin avulla nosti niitä amerikkalaisten tietoisuuteen.
Erityisesti jäi mieleen tämä seuraava pätkä, jossa suomalaisen tuolivalmistajan satulatuoli sai koko maapallon kattavaa huomiota. O'Brienin showta katsottiin pelkästään USA:ssa miljoonien silmäparien voimin.
Conan O'Brien ja Salli satulatuoli: https://www.youtube.com/watch?v=YjuK3LxSGxU
Conania ja hänen aisapariaan Andyä huvitti suuresti kuinka satulatuolin mainosvideolla paneuduttiin yksityiskohtaisia kuvakulmia säästelemättä myös siihen, kuinka miehen sukupuolielimet olivat otettu suunnittelussa huomioon. Häveliäisyyden luvatussa maassa tuosta saatiin hersyvät naurut. Miljoonat naurut. Miljoonan dollarin naurut?
Näin minäkin ajattelin, että nyt sai suomalainen tuolivalmistaja USA:n markkinoille sellaista näkyvyyttä, että tuolit viedään, niin sanotusti, suoraan kiveksistä.
Menin Salli-tuoleja valmistavan firman kotisivuille ja huomasin, että heillä ei ollut verkkokauppaa, josta tuoleja voisi tilata. Olin tuolloin (n. 2008-2009) softafirma Codemate Oy:n toiminnassa aktiivisesti mukana ja pyysin firmamme myyntimiestä soittamaan satulatuolifirman toimitusjohtajalle ja esittelemään ratkaisun, jolla Sallit saataisiin nopeasti verkkokauppaan myyntiin ja tämä taivaasta tippunut tilaisuus hyödynnettyä.
Toimitusjohtaja luuli soittoa lähinnä pilapuheluksi ja oli kovin tuohtunut tuotteen saamasta "vääränlaisesta" julkisuudesta. Hän paiskasi luurin korvaan. Liekö Sanni päässyt vieläkään valloittamaan Amerikkaa? Onneksi Sallilla menee tuosta menetetystä tilaisuudesta huolimatta hyvin. Idean tähän tarinaan sainkin siitä, kun eräs ystäväni lähtee Sallin Kiinan maajohtajaksi.
Kun tilaisuus tulee, siihen pitää tarttua. Ihan kaikki julkisuus ei ole hyväksi, mutta lähes kaikki. Vaikka pääosan varastaisikin miehen kivekset. Ne kuitenkin löytyvät suurin piirtein joka toisella. Miksi meillä kestää usein "tuumasta toimeen" ihan liian pitkään? Olemmeko me kaikki niitä kuuluisia "Hämeen hitaita"?
Onneksi on olemassa toisenlaisiakin esimerkkejä. Otan niitä ja muutamia muitakin hukattuja mahdollisuuksia esille seuraavissa tarinoissani "Tilaisuus tekee var...akkaan" -blogisarjassa. Ehkäpä niistä on hyötyä jollekin, joka pohtii uskaltaako tarttua tilaisuuden tullen, amerikkalaista sananpartta mukaillen, härkää kiveksistä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti