perjantai 9. heinäkuuta 2010

Luottamus on lomaa

sankariyrittaja Yrittäjähän tietää aina oman yrityksensä asiat paremmin kuin kukaan muu. Hänhän on suorastaan korvaamaton! Yrittäjä itse on ollut aloittamassa jokaista juttua, alustanut ja solminut kaikki kaupat, palkannut jokaisen työntekijän ja työntänyt sormensa jokaiseen soppaan. Hän on yhtiön vara-Jeesus, jolla on kaikki langat käsissään. Hän laittaa nimensä sopimuksiin ja viilaa yrityksen kotisivujen pilkkua sekä kaikkea siltä väliltä. Yrittäjä itse haluaa näin. Hän haluaa pitää sormensa firmansa valtimolla ja tuntea sen jokaisen sydämenlyönnin. Ja totta kai – onhan kyseessä juuri hänen lapsensa!

Aina kaikki ei ole ollut helppoa, mutta näistä kokemuksista yrittäjä on luonut yritykselleen vahvan pohjan, josta on noustu menestykseen. Hän muistelee niitä alkuaikojen hankaluuksia, joista on tullut vuosien saatossa yrittäjän mielessä eepoksen omaisia legendoja.

Kauppaa on tehty veitsi kurkulla - karmeita vääntöjä käyty neuvotteluissa. Asiakkaan nimi on pakotettu paperiin niskalenkin jälkeen, ja näin firman tulevaisuus taas kerran pelastettu. On laitettu pystyyn toimistoja ympäri maailman, työllistetty ennennäkemättömiä lahjakkuuksia, joista on hiottu timantinkovia ammattilaisia omin käsin. On myyty kestotilauksia saattohoidossa oleville, hiekkaa Saharaan, keksitty uraauurtavia businessmalleja ja kehitetty Nobelin arvoisia innovaatioita.

Näissä sankaritarinoissa yrittäjän miekkana on hänen kännykkänsä, läppäri kilpenään. Sähköposti laulaa marssilauluja, ja joukot etenevät kohti liiketoimintaennustuksen maalaamaa ruusuista tulevaisuutta. Joukkoja johtaa tietenkin yrittäjä itse ja miekallaan lävistää jokaisen vastaan tulevan tultasyöksevän kilpailijan ja nitistää samalla pienet mutta niljakkaat hakemisto- ja numeropalvelupuhelinmyyjät.

Vaikka vuosien kuluessa on tullut palkattua paljon porukkaa, niin sitä tuntee itsensä täysin korvaamattomaksi. Pakko painaa pitkää päivää. Vielä yksi sähköposti, vielä yksi faksi! Hommasta ei voi kunnolla irrottautua edes viikonloppuna saati kesällä. Parhaita kavereita ovat yhtiökumppanit, joiden kanssa vietetään vapaa-aikaa vetämällä kaljaa toimistolla uusista strategioista puhuen. Muut kuin työkaverit unohtuvat vähitellen. Lounaat jää väliin, ja ne korvataan myöhäisillan grillireissulla. Vatsassa närästää, puoliso ei ymmärrä ja lapset vierastaa. Mutta kun kukaan muu ei osaa tehdä näitä kuin minä! Vain minä!

RAUHOITU hyvä ihminen! Etkö juuri kehunut palkanneesi rautaisen ammattilaisen firmaasi? Minkä takia palkkasit hänet, jos et uskalla antaa hänelle vastuuta? Laitatko hänet toimistosi aulaan lasivitriiniin esille? Jos olet niin korvaamaton, niin mitä työntekijöille tapahtuu, jos sinulle sattuu jotain? Kuka ottaa langat käsiinsä, kun sinun vatsalaukkusi mahahaava kärventää sisuskalusi ja burnouttisi taannuttaa sinut kuolaavan 2-vuotiaan tasolle?

Salatut ympyrät

Uskallan väittää, että 99%:lla suomalaisista firmoista - tai minkään muunkaan maalaisista sen puoleen - ei ole hallussaan sellaisia businesssalaisuuksia tai muuta materiaalia, joita ei voisi jakaa yrityksen työntekijöiden kanssa. Yrityksen hallituksen kokouksissa istuvat yleensä yrittäjät itse, mikäli ehtivät niitä pitää kiireiltään. Mikäli ehtivät, niin yrityksen sisäistä tiedotuskanavaa hallituksen kokouksen päätökset eivät koskaan saavuta. Työntekijät tekevät omassa karsinassaan omaa juttua, johto omissa sisäpiireissään omia juttujaan. Tieto ei kulje, eikä johdon ja työntekijöiden välille synny luottamusta, vaan tietty rengasmainen hierarkia, jonka keskustassa olevat pitävät hallussaan kaikkea sitä tietoa, jonka he katsovat olevan liian tärkeää muille jaettavaksi.

Näin hukataan se valtava potentiaali, mikä työntekijöissä on ja varmistetaan, että yrittäjän mahahaava kasvaa kasvamistaan. Laastaria kuluu, kunnes vastaan saattaa tulla täysstoppi. Ehkä yrittäjä sairastuu, mutta voi myös olla, että yritys sairastuu. Ilmapiiri tulehtuu sisältä päin. Voi olla, että työntekijät, jotka hakeutuivat haasteelliseen työpaikkaan nousukiidossa olevaan firmaan, huomaavat, ettei heille anneta tilaisuutta näyttää osaamistaan. He varmasti saavat tehdä töitä palkkansa eteen mutta pahimmassa tapauksessa tietämättä tekemänsä työn tarkoitusta ja päämäärää.

Kukaan ei ole seppä syntyessään, sanotaan. Edes yrittäjäritari itse! Kokemusta tulee vain tekemällä. Myös virheitä tekemällä. Siksipä ei tulisi väheksyä avoimuuden, kommunikaation ja tiedon jakamisen voimaa firman sisällä, sillä se on luottamuksen osoitusta niille ihmisille, jotka loppujen lopuksi tekevät firmasta arvokkaan. Ja se ihmisryhmä ei ole tietoa panttaava johtoporras. Vaan yrityksen työntekijät. Luottamuksen ja vastuun antaminen palkitsee antajansa, sillä hyvin monesti ihmiset nousevat ihan uudelle tasolle haasteellisten tehtävien edessä ja tietäessään, että heihin luotetaan.

Näin salatut ympyrät katoavat firman sisältä ja samalla yrittäjä saattaa hieman hellittää. Ja hän saattaa hellittää jopa niin paljon, että uskaltaa laittaa kännykän ja läppärin kiinni ja lähteä vaikka lomalle. Aivan! Luottamus on lomaa.

Samalla toivotankin kaikille mahtavaa kesää! Pidän blogin kirjoittamisesta ja yrittäjänhommista hieman lomaa, sillä olenhan löytänyt hyviä ihmisiä ympärilleni, joihin voin luottaa ;)

2 kommenttia:

  1. Naseva postaus. Ja täyttä asiaa!

    Kiitos ja hyvää lomaa sinnekin!

    VastaaPoista
  2. Mikko, harvoin olet osunut yhtä ytimeen kuin tällä kertaa. Hieno kirjoitus!

    VastaaPoista